Tätä tietä runokellariin.

Runo on mukava ja erilainen tapa viestiä. Sen voi sovittaa arkeen ja juhlaan, monenlaisiin yritysviestinnän tilanteisiin. Runo löytää perille vastaanottajan keskiviivan vasemmalle ja jättää mukavan muistijäljen. Kun siihen yhdistää kuvan, on tervehdys asiakkaalle saanut muotonsa ja valmis lähetettäväksi. Sähköisesti tai vastaanottajalle vietynä. Parhaimmillaan se on kirjoitettu musteella ja somistettu sinettilakalla.

Anna Idearäätälin ideoida.

Mistä runo syntyy?

Runo kutittaa kehossa keskiviivan vasemmalla.
Sykkii, pulppuaa ja porisee jossakin syvällä.
Kolkuttaa kammion ovelle. Kirjoittaa jo itse itseään.
Kumpuaa ja kömpii eteiseen halutakseen maailmalle.
Antaa runoräätälille käskyn kirjoittaa. Harsia, parsia ja paikata
sanoja.Tulkita tunnelmia.

En tiedä mistä se tulee, minne on matkalla ja kenen syliin sukeltaa.
Aina haluan ottaa kirjaamiskutsun kuitenkin vastaan,
sillä silloin minussa kuplii ja virtaa voimakkaasti.
Lämpöä, kaihoa, iloa ja ikävää.
Siirappia ja suolaa. Tunnetta ja toivoa.
Naulaamisen sijasta kutsun ja kuljetan lukijan rivien väleihin
lukemaan ihmisen kokoisen tarinan.